Ei ole, pitää lainata
On aina helppo neuvoa, että ei pidä ottaa lainaa. Ei ainakaan niitä kalliita kulutusluottoja eikä tietenkään pikavippejä. Niinhän se on, kun rahaa on niin on helppo jaella neuvoja. Köyhille. Ja jos ei ole niin silloin pitää joko tyytyä olemaan ilman tai sitten ottaa lainaa. Hankittu tavara tai muu juttu tuntuu mukavammalta kun ensin on säästänyt rahaa. Toisaalta miksi kärvistellä kun homman voi hoitaa pienellä lainalla ja se maksaakin vain muutaman kympin kuluina. Saman määrän rahaa voi säästää kun vähän katsoo mitä ostaa ja mistä ostaa. Joka tapauksessa näitä asioita pieni ihminen joutuu mietiskelemään.
Vippifirmoja on noussut kuin sieniä sateella. Tavallisen ihmisen on vaikea ottaa selkoa mikä on luotettava firma. Mistä saa rahaa nopeasti ja mistä edullisesti. Ja mistä ylipäätään myöntävät luottoa. Seuraavassa pieni katsaus lainojen ja pikavippien historiaan.
Historiaa
Lainaamisen historia on paljon vanhempi kuin raha. Naapurille lainattiin omasta saaliista tai sadosta. Takaisin maksettiin kun oli millä maksaa. Rahan tuleminen mukaan kuvioihin helpotti lainaamista. Lainaaja ja hyödykkeen tarjoaja eivät enää olleet sama henkilö. Raha lainattiin yhdeltä ja tavara hankittiin toiselta.
Koron periminen ei aina ole ollut itsestään selvää. Vielä keskiajalla korkoa pidettiin syntinä, jota kunnon kristityn ei pitänyt periä. Eipä sitten huvittanut paljon lainatakaan kun ainut ilo lainaamisesta oli saada naapuri kiitollisuuden velkaan hetkeksi aikaa. Ja kissa kiitollisuudella elää. Korottomassa lainassa kun lainan myöntäjä voi vain hävitä.
Pankkijärjestelmän synty teki lainaamisesta arkipäivää. Muutkin kuin alunperin rikkaat pystyivät hankkimaan kiinteää omaisuutta ja perustamaan yrityksiä. Nykyinen yhteiskunta ei voisi toimia ilman raha ja luottojärjestelmää.
Pikalainat ovat lähtöisin Yhdysvalloista. Siellä niitä kutsutaan palkkapäivän lainaksi (payday loan, paycheck advance tai payday advance). Sitä ennen palkkaennakkoa haettiin työpaikan (huolto)konttorista. Sitten yksityiset luotonantajat huomasivat markkinaraon ja työnantajat saattoivat luopua vaivalloisesta etumaksujen maksamisesta. Ensimmäinen ruotsinkielen sana jonka suomalainen työmies oppi oli “förskott“. Kottia haettiin milloin mihinkäkin tarpeeseen perjantaipullosta lasten sänkyyn. Usein tarve oli ihan arkinen: ennen ensimmäistä tilipäivää ei ollut rahaa edes ärtsoppaan, joka oli se toinen ruotsiksi opittu sana.
Miksi korkoa peritään?
Tehdään ensin käsitteet selväksi. Vippifirma lainaa sinulla 100 euroa ja maksat takaisin 120 euroa. Luottoyhtiön kate lainassa on silloin 20 euroa. Jos laina-aika on esimerkiksi kaksi viikkoa niin todellinen vuosikorko on melkoinen, noin 11000%. Mihin siis tarvitaan noin mahdottomia korkoja? Ensinnäkin myös luottofirman on saatava raha jostakin yleensä se on lainattava jostain muualta, vaikka pikavippien kohdalla tämä kulu on hyvin pieni. Toinen paljon merkittävämpi kulu on lainan käsittely: jotenkin pitää tarkistaa lainan hakijan antamien tietojen oikeellisuus ja varmistaa hakijan luottokelpoisuus. Kolmanneksi firma on joutunut hankkimaan laitteita, ohjelmistoja ja vuokraamaan liiketiloja, nekin kulut pitää saada katettua. Sitten on vielä mahdollista, että vippaaja ei maksakaan lainaa takaisin. Tästä aiheutuu yleensä paljon vaivaa ja kuluja. Perintätoimiin ei vippifirma lähde itse vaan jättää sen perintätoimistolle. Näissä tapauksissa luottofirma jää keskimäärin tappiolle, kaiken vaivan lisäksi. Jos kaiken tuon jälkeen jää jotain niin se on sitten se luottoyhtiön voitto. Mainitusta kahdenkympin katteesta ei jää voittoa välttämättä edes euroa.
Mistä raha tulee?
Jos jaksoit lukea näin pitkälle niin paljastan salaisuuden. Tai jos haluat nukkua yösi hyvin niin älä lue pidemmälle. On nimittäin paljon helpompaa elää kun ei tiedä miten pankkijärjestelmä toimii.
Raha tulee keskuspankista. Jokaisella valuutalla on oma keskuspankki, joka laskee liikkeelle rahaa. Rahan arvoa ei ole sidottu kultaan, hopeaan eikä maaomaisuuteen. Juu, eikä edes dollareihin. Rahan arvo perustuu vain siihen, että siihen uskotaan. Keskuspankilla ei ole antaa mitään setelien vastineeksi, voit korkeintaan vaihtaa sen toiseen valuuttaan jonka kanssa on ihan sama juttu.
Keskuspankki antaa rahaa lainaksi. Lainattava raha muodostetaan tyhjästä. Painetaan lisää seteleitä tai lisätään saldoa keskuspankin rahavarantoon. Jos rahapolitiikkaa halutaan kiristää niin kerätään rahaa pois markkinoilta. Vastaavasti rahaa voidaan syytää markkinoille jos halutaan vauhdittaa taloutta. Liiallinen määrä rahaa markkinoilla aiheuttaa inflaatiota.
Jos kaikki maksaisivat velkansa, siis jokainen yritys, yksityinen, pankki ja valtio, niin kaikki raha palautuisi keskuspankkiin. Kenellekään ei jäisi setelin seteliä ja pankkitilien saldot näyttäisivät nollaa. Ai eikö sinulla ole velkaa? Valtiolla on sinunkin puolestasi.